Rhodesiankoiran terveys

SAIRAUDET JA VIAT

Rhodesiankoira kuuluu Suomen kennelliitonPerinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA) ja Suomessa rekisteröityjen jalostukseen käytettävien yksilöiden tulee olla virallisesti lonkka- ja kyynärkuvattuja aikaisintaan 18 kk iässä sekä selkäkuvattuja LTV:n osalta aikaisintaan 12 kk iässä ja spondyloosin osalta aikaisintaan 24 kk:n iässä. Keskimäärin rhodesiankoira elää noin 10-12 vuotta. Vanhin suomalainen rhodesiankoira on elänyt 15-vuotiaaksi.

  • Rhodesiankoirapentueissa esiintyy dermoid sinusta (DS). Dermoid sinus on ihon epiteelikudosten muodostama putkimainen yhteys, joka kiinnittyy syvempiin kudoskerroksiin, pahimmillaan mutta äärimmäisen harvoin aina selkärankaan asti. Dermoid sinus muodostuu alkionkehityksen aikana eikä koiralle voi kehittyä dermoid sinusta syntymän jälkeen.

    Dermoid sinus sijaitsee yleensä koiran niskan ja lantion alueella tai hännässä. Kasvattajat tutkivat syntyneet rhodesiankoirapentueet useita kertoja ennen luovutusikää. Eläinlääkäri voi operoida mahdolliset dermoid sinus -pennut ennen uudelle omistajalle luovutusta . Dermoid sinus -operoitu pentu myydään edullisemmalla kauppahinnalla ja rekisteröidään Suomen Kennelliittoon jalostuskieltomerkinnällä.
  • Rhodesiankoira on luustoltaan varsin terve. Vuosina 2020–2024 koiria luustokuvattiin seuraavin tuloksin:
    • Lonkat kuvattiin 340 koiralta, joista 86 % oli A tai B-asteisia, eli tervelonkkaisia.
    • Kyynärnivelet kuvattiin myös 340 koiralta, joista 87 % oli terveitä (tulos 0).
    • Selkärangan kuvauksia tehtiin seuraavasti:
        • LTV-kuvauksia tehtiin 361 koiralle, joista tuloksen LTV0 sai 59,5 % tutkituista koirista. LTV1-tuloksen sai 18,6 %, LTV2-tuloksen 3,7 %, LTV3-tuloksen 5,8 % ja LTV4-tuloksen 7,5 % tutkituista koirista. Lähes 36 %:lla LTV-tutkituista rhodesiankoirista on siis jokin LTV-muutos.
        • VA- eli nikamien epämuotoisuuskuvauksia tehtiin myös 361 koiralle, joista lähes 82 % oli normaaleja.
        • Spondyloosikuvauksia tehtiin 326 koiralle, joista 94 % sai tutkimustuloksen terve SP0, SP1-tuloksen 3 % ja SP2-tuloksen 3 %. Yhtään SP3-tulosta ei ollut.
  • Rhodesiankoiran terveysriskejä ovat lonkka‐ ja kyynärnivelten kasvuhäiriöiden lisäksi erilaiset tuki‐ ja liikuntaelinten sairaudet, kuten välimuotoiset nikamat ja spondyloosi sekä olkanivelen ja kintereen osteokondroosi.
  • Rhodesiankoirilla esiintyy immunologisia sairauksia, joissa elimistön puolustusjärjestelmä on häiriintynyt. Näistä allergiat, atopia, kilpirauhasen vajaatoiminta sekä erilaiset kasvainsairaudet ovat yleisimpiä. Allergiat ja yliherkkyydet ilmenevät usein esim. korvien, silmien ja ihon tulehdustiloina. Vakavammista autoimmuunisairauksista tiedossa on yksittäisiä tapauksia IMHAa ja SLO:ta.
  • Rodussa esiintyy jonkin verran silmäluomien löysyyttä, sisäänpäin kääntyneitä luomia sekä luomien sisäpinnalla kasvavia ripsiä. Nämä taipumukset ovat perinnöllisiä.
  • Rodussa on tavattu mm. kivesvikoja, häntämutkia, napatyriä, hammaspuutoksia sekä ylä- ja alapurentaa.
  • Epilepsiaa, ruokatorven laajentumaa, haimatulehdusta, vatsalaukun kiertymää ja maksashunttia on ollut yksittäisiä tapauksia. Rhodesiankoirien myoklonista epilepsiaa (JME) kantaa noin 15 % rhodesiankoirista. JME periytyy resessiivisesti, ja siihen on olemassa geenitesti. Suomessa ei tiettävästi ole yhtään tätä epilepsiatyyppiä sairastavaa rhodesiankoiraa.
  • Rhodesiankoirilla esiintyy varhaisiän kuurouta, Early Onset Adult Deafness (EOAD). Kuurous periytyy resessiivisesti, eli viallinen geeni tulee saada molemmilta vanhemmilta. Tähän kuurouden muotoon on olemassa geenitesti, joka on kuitenkin vielä pilottivaiheessa.
  • Uroksilla esiintyy jonkin verran eturauhastulehduksia ja varsinkin vanhenevilla nartuilla kohtutulehduksia. Anaalirauhastulehdukset ovat melko yleisiä.
  • Rhodesiankoirapentueissa syntyy usein kosmeettisesti virheellisiä pentuja. Pennun ridge saattaa olla virheellinen (multikruunuinen, monokruununen, puoliridge jne.) tai siltä saattaa puuttua ridge kokonaan. Pentu voi olla värivirheellinen, siinä on esim. liikaa valkoista tai mustaa. Nämä viat ovat ainoastaan kosmeettisia eikä niillä ole yhteyttä esimerkiksi koiran luonteeseen tai terveyteen.