Rotumääritelmä

Huom! Ridgeä koskeva osio päivitetty 3.5.2023!

Katso myös: Rotumääritelmän tulkinta (2019) ja FCI julkaisema rotumääritelmän tulkinta

RHODESIANKOIRA (RHODESIAN RIDGEBACK) Nro 146
Alkuperämaa: Eteläinen Afrikka
Rotumääritelmää ovat täydentäneet Kennel Union of Southern Africa ja Zimbabwe Kennel Club
(Hyväksytty: FCI 10.12.1996, käännös SKL-FKK 18.9.1997)

KÄYTTÖTARKOITUS: Rhodesiankoiraa käytetään edelleen metsästyskoirana eri puolilla maailmaa, mutta se on erityisen arvostettu vahti- ja seurakoirana.

LYHYT HISTORIAOSUUS: Rhodesiankoira on tällä hetkellä ainoa syntyperäinen eteläisen Afrikan rekisteröity rotu. Sen esi-isät voidaan jäljittää Kapmaahan, jossa ne risteytyivät varhaisten uudisasukkaiden koirien ja hottentottien puolikesyjen ridgellisten metsästyskoirien kanssa. Koiran alkuperäinen tehtävä oli riistan, erityisesti leijonan jäljittäminen ja suuren ketteryytensä avulla sen aloillaan pitäminen kunnes metsästäjä saapui paikalle. Rhodesiankoirat eli leijonakoirat metsästivät pääasiallisesti kahden tai kolmen koiran ryhmissä.
Alkuperäinen F.R. Barnesin Bulawayossa, Rhodesiassa vuonna 1922 laatima rotumääritelmä pohjautui dalmatiankoiran rotumääritelmään ja Etelä-Afrikan Kennel Unioni hyväksyi sen vuonna 1926.

YLEISVAIKUTELMA: Tasapainoinen, voimakas, lihaksikas, ketterä ja toimelias koira. Sopusuhtainen, erittäin kestävä ja verraten nopeasti liikkuva. Rodussa korostuu ketteryys, tyylikkyys ja terve rakenne. Sillä ei ole taipumusta massiivisuuteen. Rodun erikoisuus ja tunnusmerkki on selän kuvio (ridge), joka muodostuu vastakarvaan kasvavista karvoista. Ridgen tulee olla selväpiirteinen, symmetrinen jasarvennaisia kohti kapeneva. Sen tulee alkaa heti lapojen takaa ja jatkua sarvennaisiin. Ridgessä tulee olla vain kaksi täysin samanlaista ja toisiaan vastakkain asettunutta kruunua (pyörrettä), joiden alareuna ei saa ulottua alemmaksi kuin kolmasosan verran koko ridgen pituudesta. Ridgen keskimääräinen leveys on 5 cm.

KÄYTTÄYTYMINEN/LUONNE: Kunnioitusta herättävä ja älykäs, varautunut vieraita kohtaan mutta ei aggressiivinen eikä arka.

PÄÄ

KALLO-OSA: Melko pitkä: pään leveyden korvien välistä tulee olla sama kuin etäisyyden niskakyhmystä otsapenkereeseen ja otsapenkereestä kirsuun). Kallo on litteä ja leveä korvien välistä; päänahan tulee olla lepotilassa rypytön.
OTSAPENGER: Kohtalaisen selvästi erottuva, ei suorassa linjassa kirsusta niskakyhmyyn.
KIRSU: Väriltään musta tai ruskea. Mustakirsuisilla koirilla silmät ovat tummat ja ruskeakirsuisilla meripihkan väriset.
KUONO-OSA: Pitkä, syvä ja voimakas.
HUULET: Kuivat ja tiiviit.
LEUAT/HAMPAAT/PURENTA: Leuat ovat vahvat. Säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta, ts. yläleuan hampaat koskettavat tiiviisti alaleuan hampaiden etupintaa. Hampaat ovat kohtisuorassa leukoihin nähden ja hyvin kehittyneet, varsinkin kulmahampaat.
POSKET: Kuivat.
SILMÄT: Melko kaukana toisistaan, pyöreät, kirkkaat ja eloisat. Väri sointuu karvapeitteen väriin. Älykäs ilme.
KORVAT: Melko korkealle kiinnittyneet, keskikokoiset ja päänmyötäiset, tyvestä melko leveät ja kapenevat tasaisesti kohti pyöristynyttä kärkeä.
KAULA: Melko pitkä, voimakas ja vailla löysää kaulanahkaa.

RUNKO

SELKÄ: Voimakas.
LANNE: Vahva, lihaksikas ja hieman kaareutuva.
RINTAKEHÄ: Hyvin syvä ja tilava, ei kuitenkaan liian leveä, ulottuu kyynärpäiden tasolle.Eturinnan tulee olla sivulta katsottuna näkyvissä. Kylkiluut ovat kohtuullisesti kaareutuneet, rintakehä ei saa olla tynnyrimäinen.
HÄNTÄ: Tyvestä voimakas ja kärkeä kohti kapeneva, ei paksu eikä jäykkä. Kohtuullisen pitkä, ei liian korkealle tai liian matalalle kiinnittynyt. Hieman ylöspäin kaartunut, ei koskaan kiertynyt.

RAAJAT

ETURAAJAT:
YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat täysin suorat, voimakkaat ja vahvaluustoiset. Niiden tulee olla leveämmät sivulta kuin edestä katsottuna.
LAVAT: Viistot, kuivat ja lihaksikkaat ja nopeutta ilmentävät.
KYYNÄRPÄÄT: Rungonmyötäiset.
RANTEET: Voimakkaat ja hieman joustavat.
KÄPÄLÄT: Tiiviit ja pyöreät. Varpaat ovat hyvin kaareutuneet. Päkiät ovat kestävät ja joustavat. Päkiöiden ja varpaiden välissä on suojaavaa karvaa.

TAKARAAJAT:
YLEISVAIKUTELMA: Lihakset ovat kuivat ja selkeästi erottuvat.
POLVET: Hyvin kulmautuneet
KINTEREET: Voimakkaat ja matalat.
KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät

LIIKKEET: Suoraan eteenpäin vievät, vapaat ja tehokkaat.

KARVAPEITE

KARVA: Lyhyttä ja tiheää, sileää ja kiiltävältä näyttävää, mutta ei villavaa eikä silkkistä.
VÄRI: Vehnän väri vaaleasta punaiseen. Hieman valkoista rinnassa ja varpaissa hyväksytään, mutta runsaat valkoiset merkit rinnassa, varpaissa, vatsassa tai varpaiden yläpuolella eivät ole toivottuja. Tumma kuono ja korvat sallitaan. Mustien karvojen runsas esiintyminen kaikkialla karvapeitteessä on vakava virhe.

KOKO JA PAINO

SÄKÄKORKEUS: Uroksilla 63-69 cm, nartuilla 61-66 cm.
PAINO: Uroksilla 36,5 kg, nartuilla 32 kg.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
HUOM: Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.